Helsinki City Marathon 2013

Julkaistu alunperin 19.8.2013 vanhassa blogissani.

Lähtökohdat HCM:lle:
Juoksuharrastuksen aloitus nollista (aka. nousu sohvalta) elokuussa 2011
Kymppi 45:33 heinäkuussa 2013
Puolikas 1:44:58 toukokuussa 2013
Maraton 4:58:33 elokuussa 2012
Tavoite HCM:lle neljän tunnin alitus.
Tunnelmat ennen Helsinkiin tuloa oli olleet jo pari viikkoa erittäin epävarmat. Siihen vielä päälle maratonviikon hiilari/jännitysflunssa, niin mieli oli muserrettu. Päätin kuitenkin jo kotoa lähtiessä, että pysyn suunnitelmassani: Alusta asti tasaisia 5:35min kilometrejä ja 35km jälkeen kiristys jos vaan paukkuja vielä löytyy.
Odottelu stadionilla söi taas miestä ja kylmäkin kerkesi tulla. Sadetakki päällä lähtöä odotellessa massan seassa huomasin vireen olevan erittäin hyvä. Lähtölaukaus kuului ja päästiin matkaan. Taas kerran syyllistyin mielestäni liian kovaan alkuun eli suunnitelma tarkoista kilometriajoista oli mennyttä. Juoksu kuitenkin kulki mukavasti eikä vauhtia tarvinnut yhtään pitää päällä, riitti että juoksi. Neljän tunnin jänikset meni 50-100m edelläni, mutta en nähnyt tarpeelliseksi ottaa niitä kiinni, koska vauhti oli selkeästi alle 4h vauhtia. Kympin väliaika oli 55:23 (5:32min/km) ja totesin että aikataulussa ollaan vaikka tuntuikin että tuli hätiköityä alussa. Neljän tunnin jänöt ohitin vähän Nokian konttorin jälkeen ja huomasin heidän rauhoittavan tahtia. Minulla tuntui kulkua olevan vähän enemmän joten annoin mennä.
Jossain vähän 15km jälkeen nettituttu juoksufoorumin FB-ryhmästä tunnisti minut ja jatkettiin porukalla matkaa. Seuraavan FB-tutun tunnistin Lauttasaaren sillalla noin 18km kohdalla. Hän jäi hetkeksi vielä takajoukkoihin, mutta otti meidät kiinni jossain 23km tienoilla. Puolikkaan väliaika oli 1:55:27 (5:28min/km), joten vauhti oli vähän kiristynyt. Juoksu kulki kuitenkin edelleen kuin huomaamatta, joten annoin mennä. Matka taittui rupatellen ja kannustuksesta nauttien. Jossain vaiheess kävi mielessä, että miten maratonjuoksu voikin olla näin kivaa ja vaivatonta! Vähän pelotti tuleeko seinä vastaan, mutta yrittämättä ei saavuta mitään.
30km väliaika oli 2:44:44 (5:29min/km), hyvältä näytti! 30km kohdalla alkoi tulla ensimmäisiä tuntemuksia oikeaan reiteen, mutta ajattelin niiden kuuluvan lajin luonteeseen. Noin 32km kohdalla yksi porukasta otti irti ja ehkä kilometriä myöhemmin lähdin perään. Sainkin kiinni ja juostiin hetki taas porukassa. Vauhtia oli minulle kuitenkin jo vähän liikaa ja jäin taas jälkeen. Jalat oli jo aika pökkelöityneet, mutta päätin että kävelyksi en laita. Selkiä tuli vastaan kiihtyvällä tahdilla ja sain vauhtia lisättyä loppuun saakka. Kramppeja peläten laskeskelin että 3:50 alitukseen oli hyvät saumat. Stadionille tulessa olin varma 3:50 alituksesta ja loppukirin jälkeen kello pysähtyi aikaan 3:48:52 (5:25min/km). Loppuaika 11min täydelliseksi suoritukseksi ajattelemaani 4h alitusta parempi ja parannusta viime vuodesta 1h10min!!
Juoksun jälkeen pohkeet kramppaili mondolla palautuessa, mutta ihan sama! Elämäni ylivoimaisesti paras ja samalla myös hauskin urheilusuoritus! Koko matkan (ehkä viimeistä 5km lukuunottamatta) oli kivaa ja samalla tutustui pariin nettituttuun. Tuhannet kiitokset kannustuksista ja tsempeistä matkan varrella ja kotikatsomoissa. Niistä tuntuu oikeasti saavan lisää virtaa.
Hyvän nousujohteisen juoksun jälkeen on ollut jo seuraavat tavoitteet mielessä, josko ensi vuonna jo lähenisi 3:30 raja? Nyt kuitenkin ensin naatitaan, on tää kestävyysjuoksu hienoa hommaa!!

This entry was posted on maanantai 19. elokuuta 2013 and is filed under . You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0. You can leave a response.

Leave a Reply