Matsku treenaa

Vuosi 2014 oli toisaalta hyvä, toisaalta parantamisenkin varaa jäi reilusti. Tässä kirjoituksessa analysoin vuoden touhut:

Treeni: Tullu käytyä hölökällä ja välillä vähän junpattua.
Kisat: Kun alisuorittaa reeneissä, voi ylisuorittaa kisoissa. Viisi vähintään maratonin mittaista hölökkää ja kourallinen pikamatkoja.
Enkat: Maraton 3:29:05, puolikas 1:34:59
Muu elämä: http://youtu.be/xcYuRwVQfys?t=11s

Hyvää ja kulunuttakin parempaa uuttavuotta kaikille!

Syksyllä 2013 vuoden 2014 tavoitteita miettiessä asetin tämän vuoden ykköstavoitteeksi 3½ h alittamisen maratonilla. Polkujuoksukipinä kasvoi kuitenkin Trail Tour Finlandin myötä niin suureksi, että asfalttimaraton meinasi jäädä tältä vuodelta kokonaan juoksematta.

Mammuttimarssin palautumisen aikana kuitenkin päätin, että pitää tällekin vuodelle saada aika asfaltilta. Kilpailukalentereja tutkiessa vaihtoehdoiksi muodostui itsenäisyyspäivän maraton Kuopiossa tai joulumaraton Nokialla. Näin jälkeenpäin mietittynä tein oikean ratkaisun osallistumalla joulumaratonille ja saamalla näin edes vähän pidemmän harjoituskauden ennen maratonia.

Harjoituskausi Mammutin ja joulumaratonin välissä oli vähän kaksijakoinen. Oikeasti pitkät lenkit jäi liian vähälle, mutta sain tehtyä muutaman hyvän kiihtyvän puolipitkän noin 15-18km lenkin, joissa oli vähintään puolet noin maratonvauhtista (5min/km) juoksua. Muutenkin panostin "maratonkauteni" aikana tehoihin ja maratonvauhtiseen tai vähän nopeampaan juoksuun PK-harjoittelun kustannuksella. Luotin että rasva-aineenvaihdunta on koulutettu aiemmin tänä vuonna pitkissä suorituksissa ja nyt tarvitaan pääkopalle ja kropalle totuttelua maratonin kilpailuvauhtiseen juoksuun.

Huonosti nukutun yön jälkeen lähdimme Lean ja Jounin kanssa ajelemaan Lahdesta kohti Nokian Edeniä. Fiilis tavoitteen toteutumisesta ei elänyt tässä vaiheessa kovin vahvana vajaan viikon työreissun ja juoksutauon takia kovin korkealla. Toisaalta juoksutauko ei huolestuttanut, koska vastaavia pakkotaukoja minulla on ollut ennenkin ennen kisoja ja se on sopinut minulle. Taktiikka tälle päivälle oli kuitenkin selvä: TULOS TAI ULOS!

Nokialla vaihdoimme nopeasti juoksukamat päälle, moikkasimme uudet ja vanhat tutut läpi, juttelimme hermostuneesti ja lopulta pääsimme viivalle. Joulumaratonille oli saapunut ennätysmäärä juoksijoita, 125 kpl.

Starttihuuto kajahti ilmoille ja joukko lähti matkaan. Huomasin saman tien että olin ryhmittynyt pessimistisesti vähän turhan taakse lähtöviivalla ja jouduin ohittamaan alussa muutaman kymmentä juoksijaa. Muutaman sadan metrin jälkeen totesin että nyt mennään kovaa - liian kovaa. Pudotin vauhtia hieman järkevämmäksi, mutta edelleen järki sanoi että vauhtia oli liikaa. Noin 4:45 minuutin kilometrivauhti jäi kuitenkin päälle seuraavien 26 kilometrin ajaksi.

Juoksu kulki rennosti ja juoksukaverini Teron monesti puhuma flow oli päällä. Alun muutaman kilometrin jälkeen juoksin koko loppu matkan yksin. Yksin juokseminen ei haitannut yhtään, koska pystyin kontrolloida omaa tekemistäni eikä tarvinnut tuhlata energiaa jutteluun.

Puolimaraton pamahti täyteen noin 1 h 40 min lähdön jälkeen ja tässä kohtaa oli viimeistään selvää, että nyt tulee joko kova aika tai täydellinen kanttaaminen. Noista kumpikaan ei kuitenkaan täysin toteutunut. 26 kilometrin jälkeen jalat tuntui pökkelöityneen ja kilometrivauhti putosi noin viiteen minuuttiin. En kuitenkaan huolestunut liiemmin, koska olin reilusti aikatauluani edellä. Huolestuin vasta 34 kilometrin kohdalla pari kilometriä ennen viimeiselle kierrokselle lähtöä, kun en päässyt enää alle 5:20 kilometrejä vaikka kuinka yritin.

36km huollossa join aikaisemman yhden mukin sijaan kaksi mukillista urheilujuomaa kaikessa rauhassa (vietin huollossa ehkä 30s), häivytin keskeytysajatukset mielestäni ja päätin että nyt perkele mennään! Koko viimeisen kierroksen juoksin sen minkä jaloista lähti. Jaloissa ei kuitenkaan ollut enää kulkua alun tapaan ja kilometriajat oli noin 5:15. Viimeiset pari kilometriä sain puristettua vielä 5:04 aikaan, kun huomasin saavuttavani edellä menevän juoksijan selkää.

Maaliin saavuin ajassa 3:29:05 kaikkeni antaneena. Myöhemmin kotona näin tuloslistasta, että olin miesten sarjassa sijalla 4/41 ja maratonin kokonaistuloksissa 5/56. Takana oli siis seka ajan että tulosten perusteella ylivoimaisesti elämäni paras maraton! Maratonin jälkeen kävimme syömässä porukalla osallistumismaksuun kuuluneen jouluaterian Edenissä. Kiitos Tremkille maratonista! Oli hieno tapahtuma!

Maraton on retki kestävyyden äärirajalle ja hieman sen toisellekin puolelle. Omasta mielestäni parasta maratonissa on loppupuolella käytävä pään sisäinen taistelu keskeytysdemoneita ja kipuja vastaan. Kivun ja keskeytysajatusten voittamisen jälkeinen jo matkan aikana tuleva endorfiinipuuska pari kilometriä ennen maalia saa minut juoksemaan maratoneja tulevaisuudessakin!

Kieltämättä tälle polkuhölkkääjälle jäi sunnuntaista pieni asfalttimaratonkärpänen pyörimään tyhjään pääkoppaan ja tulen varmasti juoksemaan jossain maratonin ensi vuonnakin. Aika tulee silloin olemaan 3:1x!

Garminin datat lenkiltä: http://connect.garmin.com/modern/activity/654450916

Hyvää ja rauhallista joulua blogini lukijoille!