Matsku treenaa

Messilän maisemaa

Kylläpä on kaksijakoinen viikko takana. Jälkikäteen viikosta jäi vähän laiska fiilis, vaikka loppuviikko oli oikein hyvää tekemistä. Sama asia vaivaa koko kesäkuun kanssa. Muutamia hyviä treenejä, mutta kokonaisuus tuntuu jotenkin löysältä. Yritän ajatella löysää tuntumaa kuitenkin positiivisena asiana, koska se kertonee sen että pääkoppa ja kroppa kestää paljon enemmänkin treeniä kuin tämän kuun kokonaissaldo.

Kesäkuun viimeinen viikko alkoi juhannuksen jälkeisellä laiskuudella enkä saanut väännettyä itseäni parina päivänä sohvalta ylös. Keskiviikkona kävin hölkkäämässä PK-kympin, joka kulki yllättävänkin kovaa (5:24 min/km, avg 142, http://connect.garmin.com/activity/528353810). Torstaina kävin FB:n innoittamana kiipeämässä Messilässä tonnitorstai hengessä. 10 kertaa Laason hissilatu ylös ja lopputulemana oli 13,95km ja 1110m kokonaisnousua. (http://connect.garmin.com/activity/528984665) 

Kaakkurin kierros Repoveden kansallispuistossa

Lauantai aamuna herätyskello soi klo 6 ja oli aika lähteä pitkään odotetulle retkelle Repoveden kansallispuistoon Kaakkurin kierrokselle (Repoveden kartta). En ollut ikinä ennen käynyt Repoveden kansallispuistossa ja odotuksissa oli että maasto olisi siloteltua retkeilyreittiä muutamilla isommilla nousuilla maustettuna. Repovesi ylitti odotukset teknisillä paljon korkeuseroja sisältäneillä poluillaan.

Retkiporukka pieneni alkuperäisestä jonkin verran parin rasitusvamman takia ja harmikseni yksi juoksukaveri ilmoitti vielä lauantaiaamuna kurkun kipeytyneen yön aikana. Lähdettiin siis viiden hengen porukalla matkaan.

Lapinsalmen riippusilta

Koko ryhmä kasassa

Lähdimme liikkeelle Lapinsalmen sisääntulosta ja ensimmäisena elämyksenä edessä olikin hieno Lapinsalmen riippusilta. Sillan ylityksen jälkeen suuntasimme kohti Katajavuorta, jonne nousimme rappusia pitkin. Rappusten yläpäässä tuli reissun ensimmäinen pummi, kun lähdimme hienojen maisemien perässä sen enempää kylttejä katsomatta vuoren päälle vaikka reitti jatkui toiseen suuntaan. Kannatti kuitenkin käydä, mahtavat maisemat!

Katajavuoren rappuset

Näkymää Katajavuoren päältä

 Pienen ihmettelyn jälkeen suuntasimme nokan kohti Kuutinkanavaa. Kuutinkanavalla oli reitin ensimmäinen kaivo, mutta vesi haisi niin pahalle että pienen pähkäilyn jälkeen päätimme tankata pullot vasta Olhavalla.

Kuutinkanavan ränni

Kaivoa etsimässä koko porukalla

Hanna tulossa teknistä mäkeä alas.

Olhavalla pääsimme vihdoin täyttämään juomapullot kaivosta. Olen yrittänyt opetella ultria varten vartin välein juomista, koska olen huomannut että unohdan juomisen jossen kiinnitä siihen erityistä huomiota. Varsinkin polkutreenien jälkeen on ollut monesti aika kuiva olo. Olhavalla kävimme katsomassa mahdollisimman vähän sinne leiriintyneitä häiriten vuorta alapuolelta, jonka jälkeen päätimme oikaista hieman ja kiivetä vuoren päälle lampea kiertämättä.

Olhavanvuorella maisemia ihmettelemässä.

Olhava-Saarijärvi välillä ei ollut oikeastaan mitään ihmeellistä. Mukavaa hyvin juostavaa polkua ja vähän hiekkatietä. Lähellä Saarijärveä tuli vastaan ensimmäinen ihminen koko reissun aikana. Moneen kertaan ihmeteltiin ihan ääneen, että missä kaikki ihmiset ovat!? Ilmeisesti tapana on nukkua pitkään ja tulla vasta kymmenen-yhdentoista aikaan poluille eikä startata klo 9.

Puolustusvoimien hallitsemaa järvimaisemaa.

Saarijärvellä otin pullojen täytön yhteydessä Squeezyn banaanigeelin (hyi!!) ja jatkoimme kohti Kirnukangasta. Tässä kohtaa reitti kulkee Pahkajärven ampuma-alueen reunaa, joten reitiltä koilliseen poikkeaminen ei tule kysymykseen. Kirnukankaan jälkeinen Kirnuhuoko oli mielestäni ylivoimaisesti reitin hienoin paikka. Siellä mietin kuinka paljosta luonnossa liikkumattomat jääkään paitsi. Piti ihan hetki hengähtää ja vain nauttia sillä aikaa kun muut kuvailivat. Kuvissa paikka ei tietenkään näytä miltään - se pitää käydä itse kokemassa.

Laskeutumista Kirnuhuokoon.

Saarijärven jälkeen loppumatkan aikana ohitimme muutamia vaellusporukoita ja tuli muutama vaeltaja vastaankin. Varustuksemme verrattuna Gore-Texillä vuorattuihin rinkkaa kantaneisiin vaeltajiin oli vähän kuin alasti olisi ollut. Minulla oli päällä lyhyet trikoot, t-paita, lippa ja 13 litran juoksureppu kahdella juomapullolla. Ennen Tervajärven sisääntuloa kastuimme kertaalleen sadekuurossa, mutta kesä kyllä kuivaa sen minkä kasteleekin.

Kettulossi

Määkijältä otimme Villen kanssa pienen loppukirin Kettulossille ja kelasimme lossin valmiiksi muita varten. Yllättävän rankkaa! Lossilta juoksimme vielä autolle. Autolla vaihdoimme nopeasti vaatteet ja siirryimme taas riippusillan yli Lapinsalmelle makkaranpaistoon.

Retki oli kokonaisuudessaan oikein onnistunut ja oli kiva tutustua neljään aiemmin minulle tuntemattomaan kuntoilijaan. Varmasti tulen järkkäilemään uudelleenkin vastaavia reissuja eri luontokohteisiin. Tietysti toivon seuraaville kerroille vieläkin isompaa osanottoa :)
Matkaa retkelle tuli tasan 24km. Aikaa tähän käytettiin 3h 45min. Liikkeellä tuosta ajasta oltiin noin kolme tuntia. (http://connect.garmin.com/activity/530025809)

Ruokaympyrä koottuna pinoon.

Kotona palauttelin hampurilaisella päivän urakasta ja päätin juosta vielä sunnuntainakin pitkiksen. Hyvin nukutun yön jälkeen kävinkin päivällä vesisateessa juoksemassa polkuja ja latupohjaa pitkin Messilän lenkin 22km. (http://connect.garmin.com/activity/530790914)