Viime vuoden HCR-sekoilun (alimittainen reitti, järjestäjä oli ylimielinen jne.) jälkeen päätin aloittaa yhden miehen boikotin koskien HCR tapahtumaa. Samaan saumaan huomasin twitteristä, että Helsinkiin on syntymässä uusi puolimaratontapahtuma Helsinki Half Marathon. HHM myi silloin puolimaraton osallistumista hintaan 21,1€ (1€/km) johon sisältyi treenipaita ja päätin ilmoittautua vaikken ollut päättänyt tämän kevään ja alkukesän kilpailukalenteria vielä sen tarkemmin.
Kevään aikana ajatus täysillä juostavasta puolikkaasta 1½ viikkoa Bodom Trailin jälkeen rupesi kuulostamaan huonolta ja rupesin jo harkitsemaan HHM:n skippaamista. Juoksuklubin valmentaja Hanna-Mari ehdotti jossain treenissä jäniksen hommia HHM:lle ja kyselinkin twitterissä Aki Nummelalta mahdollisuudesta 2h jänistelyyn. Aki otti tarjoukseni vastaan ja asia oli selvä.
Koitin käydä perjantaina kokeilemassa 2h puolimaratonvauhtia (5:40min/km) ja samalla ajoin uusia DS Trainereitani sisään, mutta vauhti tuntui karkaavan liian kovaksi. Kilometrit meni 5:23, 5:25, 5:26, 5:32, 5:34 ja 5:38. Viimeinen sentään meni suunniteltua vauhtia ja juoksu tuntui kevyeltä, joten pystyin lähteä hyvillä mielin matkaan.
Vähän ennen lähtöä sovimme, että otamme paukusta viivalle menevän ajan kiinni ennen puoliväliä ja loppumatkan pidämme vauhdin mahdollisimman tasaisena kuitenkin ala- ja ylämäet huomioiden.
Reitistä tiesin etukäteen sen, että 2-4,5km väli on melko mäkistä ja seuraava mäkisempi osuus on 14-18km välillä. Ensimmäinen kilometri oli koko kilpailun hitain (6:16) ruuhkan takia. Ihmettelimme muiden jänisten kanssa hetken hidasta vauhtia ja päätimme lähteä ohittelemaan ja pitämään suunniteltua vauhtia, ettei tarvitse nostaa matkavauhtia ihan niin paljon. Noin 1,5km kohdalla jätin siihen asti kannossa olleen jänis-kylttini liikenteenohjaajalle ja jatkoin matkaa ilman kantamuksia. Toinen kilometri juostiin aikaan 5:30 ja matkavauhti alkoi löytyä.
Jokaisella kilometritolpalla tarkastin tasaisen vauhdin taulukosta kuinka paljon olimme tavoiteaikaa jäljessä ja muistaakseni seitsemän kilometrin kohdalla pääsimme aikatauluun. Tämän jälkeen menimme vahingossa pahimmillaan noin puoli minuuttia tavoiteaikaa edellä, mutta se antoi mäkiselle osuudelle vähän pelivaraa.
Mielestäni koko juoksun hauskin osuus alkoi vähän 18km jälkeen, kun peesaajamme rupesivat selkeästi ottamaan loppukirejä. Tästä eteenpäin huusimme ja kannustimme takaa tulevia ohittamaan meidät ja kilometri ennen maalia hätistimme viimeisetkin peesaajat takaamme pois. Yhtä montaa hienoa loppukiriä en ole ennen nähnytkään! Pienen houkuttelun jälkeen monelta löytyi vielä ylimääräinen vaihde ennen maaliin tuloa.
Maaliin päädyimme ajassa 1:59:51 eli noin yhdeksän sekuntia etuajassa. Juoksun jälkeen tuntui hyvältä, kun useampikin ihminen tuli kiittämään kädestä pitäen vauhdin pidosta. Kahden tunnin jäniksenä oleminen oli erittäin kiva kokemus ja varmasti lähden uudelleenkin hommaan mukaan! (vink vink juoksujärjestäjät ;) )
Keskisykkeeni lenkin aikana oli 159 eli aikalailla aerobisen kynnykseni tietämissä. Palautumisajaksi Garmin arvioi 27 tuntia, joka tuntemuksieni mukaan oli hyvä arvio. Datat Garmin Connectissa.
Tapahtumana HHM oli varsinkin ensimmäiseksi kerraksi todella hyvin järjestetty. Olimme ajoissa paikalla eikä jouduttu jonottaa oikeastaan mihinkään. Vessoja alueella voisi olla kyllä enemmän ja jäniksille voisi pukea jonkinlaiset lipputangot ja jänispaidat päälle, koska meitä oli kuulemma matkalla vaikea huomata. Myös tavarasäilytyksen siirtäminen esim johonkin telttaan pihalle voisi olla hyvä.
Nyt omalta osaltani alkaa raivokas valmistautuminen kohti NUTS Midnight Sun Trail Ultraa ja Vaarojen ultraa, jotka olen valinnut vuoden pääkisoiksi. Tänään aloitin valmistautumisen kiipeämällä Messilässä Laason rinnettä vähän väsyneillä jaloilla seitsemän nousua. Matkaa päivän treeniin tuli 12,3km ja kokonaisnousua +777m.